Lu­te­ri­lai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta kuu­lee toi­si­naan, eh­kä eri­tyi­ses­ti niil­tä, jot­ka ei­vät usein kir­kos­sa käy, et­tä mes­su on tyl­sä, ei­kä lu­te­ri­lai­ses­sa ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa näy ilo ei­kä rie­mu. Tämä juon­taa juu­ren­sa ken­ties lap­suu­des­ta tai nuo­ruu­des­ta, jos­sa mes­sua ei ole ym­mär­tä­nyt tai ko­ke­muk­ses­ta, jos­sa mes­su on jos­tain syys­tä ol­lut eri­tyi­sen pit­kä.