Arto Papunen on karvialainen freelance-toimittaja, videokuvaaja sekä Ylä-Satakunnan juna-asiantuntija. Papunen on myös aktiivinen VPK-lainen.
Mediahan on suureen ääneen uutisoinut Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Tällä kertaa presidentinvaalit ovatkin olleet huomattavasti värikkäämmät kuin aiempina vuosina.
Vaalitapaahan on monissa yhteyksissä tuotu esille. Äänethän menevät osavaltioista kahta osavaltiota lukuun ottamatta eniten ääniä saaneelle. Tai siis niillä ratkaistaan valitsijamiesten valitsema ehdokas ja valitsijamiehiä on osavaltioissa sen asukaslukuun verrattava määrä. Valitsijamiehet ovat kuitenkin äänestäneet jossain vaaleissa jotakin muutakin ehdokasta kuin heidän olisi pitänyt äänestää. Nämä tapaukset ovat kuitenkin yksittäistapauksia eikä niiden pitäisi vaikuttaa vaalien tulokseen. Saas nähdä saattaako joku yksittäinen valitsijamies äänestää lopulta näissäkin vaaleissa erilailla kuten piti.
Nebraska ja Maine ovat siis niitä osavaltioita, joissa saattavat valitsijamiesten äänet jakaantua ehdokkaiden välillä. Nebraskassa ollut kolme äänestysaluetta ja Mainessa kaksi. Kaksi valitsijamiestä on mennyt alueilla sen mukaan mikä on osavaltion koko tulos. Nyt äänien jakaantuessa näissä molemmissa osavaltioissa on mielenkiintoista voisiko se johtaa siihen, että useampi muu osavaltio jakaisi myös omaa valitsijamiesääniään alueiden kesken. Tuskin ehkä isoissa osavaltioissa ensin, mutta niissä osavaltioissa, joissa on vain muutama valitsijamies.
Yleensähän Yhdysvaltain presidentinvaali on ollut kahden ehdokkaan välinen kilpailu. On hyvä kuitenkin huomata, että joskus on kolmaskin ehdokas saanut paljon ääniä, kuten Ross Perot vuonna 1992 saaden 19 prosenttia äänistä. Tänä vuonnahan eivät muut ehdokkaat juuri juhlineet. Kolmanneksi tulleen libertaaripuolueen Jo Jorgensenin äänipotti on arviolta 1–2 prosenttia. Voisiko vaalitavan muutos johtaa siihen, että kolmannetkin puolueet voisivat saada enemmän ääniä?
Mutta tullaankin Suomeen. Nuoremmat eivät muista sitä, että aiemmin Suomessakin oli valitsijamiehet presidentinvaalissa. Sen verran touhu kuitenkin erosi Yhdysvalloista, että vaaleissa äänestettiinkin valitsijamiestä eikä suoraan itse presidenttiä. Nythän presidentinvaaleissa on enimmillään kaksi kierrosta, mutta valitsijamiesten äänestäessä kierroksia on voinut olla kolmekin. Ja koska valitsijamiehet valittiin vain kerran, ovat he joutuneet pohtimaan jälkimmäisillä kierroksilla ketä he äänestävät, jos oman puolueen ehdokas olisi pudonnut. Valitsijamiehiä on ollut 300 tai 301, ja ne ovat menneet vaalipiirien mukaisissa väkimäärissä.
Jos Yhdysvaltain mallilla oltaisiin menty Suomen presidentinvaaleissa, ja vaalipiirit toimineet kuin suurin osa osavaltioist,a niin Sauli Niinistö olisi vienyt edellisissä vaaleissa kaikki valitsijamiehet. Sen verran piti kuitenkin tutkia tiukkaa asetelmaa esimerkiksi vuodelta 1994. Jos toisen kierroksen ehdokkaat olisikin päätetty tällä tavalla, ja verrattuna alueiden välisiin kansanedustajamääriin näiltä vuosilta, niin olisi Ahtisaaren kanssa mitellyt lopuksi Paavo Väyrynen Elisabeth Rehnin sijaan. Rehn olisi voittanut Helsingin, Uudenmaan ja Ahvenanmaan saaden 51 valitsijamiestä, mutta Väyrynen olisi saanut 54 valitsijamiestä Pohjois-Savosta, Vaasan vaalipiiristä, Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista.
Arto Papunen
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.