Kirjoittaja on Ylä-Satakunnan bloggaaja, jolla on taustaa muun muassa koulumaailmasta, nuorisoseuroista sekä monipuolisesti kulttuurin saralta.
Matematiikanopettajana ajattelin, että kirjoitanpa toisenkin kerran peruslaskutoimituksista, jotka useimmat luulevat tuntevansa.
Kertolasku
Kertolasku on karkeasti ottaen samanlaisten osasten yhteenlaskun nopeuttamista. Kertolasku on kuitenkin sen verran teoreettista, että kaikkien ajattelutaidot eivät riitä sen hahmottamiseen. Ja tämä hankaluus pyritään peruskoulussa korjaamalla sillä, että kertolaskuja positiivisilla kokonaisluvuilla opetellaan ulkoa. En ole ihan varma, tuottaako se enemmän osaamishyötyä vai matematiikkavihaa.
Esimerkki 1. Jos Jussilla on 3 kahden euron kolikkoa, paljonko hänellä on rahaa. Sen sijaan, että laskettaisiin 2€+2€+2€=6€, voidaan sama lasku kirjoittaa kertolaskuna 3x2€=6€. (Käytin tässä nyt kertomerkkinä x-kirjainta, jota käytettiin ainakin vielä 60-luvulla, mutta sen kanssa tuli ongelmia, kun peruskoulun myötä kaikkien piti oppia algebraa, jossa x onkin tuntematon, joka pitäisi ratkaista. Se vaihdettiin siis keskellä ruutua olevaan pisteeseen, joka taas tietokoneella ja laskimissa on hankala merkitä.)
Kertolaskuun tulee kuitenkin uusia ulottuvuuksia luonnontieteiden myötä.
Esimerkki 2. Monenko Voltin paristo pitää saada taskulamppuun, että polttimolle tulee 3 Ampeerin virta taskulampun resistanssin ollessa 2 ohmia? (Teoreettinen taskulamppu.) Fysiikasta opitaan, että jännite on virta kertaa resistanssi. Eli Jännite=3Ax2Ω = 6V. Tätä ei enää yhteenlaskuna voi selittää.
Kertolasku on yhteenlaskun tavoin vaihdannainen: siis että sen osasten eli tulontekijöiden paikkaa voidaan vaihtaa. Mutta vaikka tulos on sama, kyseessä ei ole sama lasku.
Esimerkki 3. Jussilla on säästöpossussaan kaksi viiden euron seteliä. Hänellä on siis 2x5€. Pekalla puolestaan on säästöpossussaan viisi kahden euron kolikkoa. Hänellä on siis 5x2€. Molemmilla on yhtä paljon rahaa, mutta kyllä reaalimaailmassa rahamäärät näyttävät aivan erilaisilta.
Jakolasku
Jakolasku on numeraalisesti kertolaskun käänteislaskutoimitus. Mutta tätäkin on jo peruskoulussa ainakin kolmea lajia: sisältö- ja ositusjakoa sekä suhteita.
Esimerkki 4. Taskukameraan tarvitaan 6 Voltin jännite. Montako sarjaan kytkettävää 1,5 Voltin paristoa tarvitaan, että saadaan yhteensä 6 Voltin jännite. Sisältöjaossa kysytään, montako kertaa jakaja (1,5V) sisältyy jaettavaan (6V). Vastaus on jotakin muuta laatua kuin lähtöluvut.
6V:1,5V=4. Vastaus on siis 4 kpl paristoja.
Esimerkki 5. Jos Jussilla on kuusi euroa ja Pekalla on kaksi euroa. Jos he päättävät jakaa rahansa uudestaan siten, että kumpikin saa saman summan, paljonko kukin saa. 6€+2€=8€. Yhteensä siis pojilla on 8 euroa, joka tulisi jakaa tasan kahdelle. 8€:2=4€. Vastaus on, että kumpikin saisi 4 euroa. Ositusjaossa on siis kyse tasakoikoisiin osiin jakamisesta, tasajaosta.
Esimerkki 6. Jussilla on kuusi euroa ja Pekalla yksi euro. He päättävät yhdessä ostaa torilta 7 euroa maksavan bändihuivin. He päättävät jakaa käyttövuorot sijoittamansa rahan suhteessa. Monenako päivänä viikossa Jussi saa käyttää huivia= Jussin sijoitus suhteessa huivin ostohintaan on kuuden suhde seitsemään, joka kirjoitetaan matemaattisesti 6:7. (Näitä näkee erityisesti karttojen mittasuhteissa.) Koska me tiedämme, että viikon päiviä on seitsemän, voimme jakaa viikon seitsemään osaan ja jakaa viikon päivät rahamäärän suhteessä.
7(päivää):7=1(päivä) ja 6x1(päivä)=6(päivää). Saamme selville, että Jussilla on kuuden päivän käyttöoikeus viikossa.
Sitten on vielä murtoluvut eli rationaaliluvut, jotka ovat myös yhden sortin jakolaskua, jossa selvitetään mikä osa kokonaisuudesta jokin on.
Esimerkki 7. Jussilla on kuusi euroa ja Pekalla kaksi euroa. Kun pojat laittavat rahansa samaan kukkaroon, mikä osa rahoista on Jussi, entä Pekan? Rahoista kuusi kahdeksaksasosaa eli 6/8 on Jussin. Ja Pekan on vastaavasti loput eli 1-6/8 =2/8.
Nämä 6/8 ja 2/8 voitaisiin tietenkin myös supistaa, joka sekin on teknisesti jakolaskua, mutta ei oikeasti ole, koska siinä ei lähtöarvon suuruus muutu mihinkään suuntaan. Ja itse asiassa supistamisessa pienempiä paloja muutetaan isommiksi samalla, kun murtoluvun osoittajan ja nimittäjän numeroarvot pienenevät. Siinäpä onkin päänvaivaa 10-vuotiaille lapsille. Aikuisille tämä oli itsestäänselvyys?
Kertaus
Kertolaskun merkkinä on piste ja tulontekijät kertomalla saadaan tulo. Jakolaskun merkkeinä ovat kaksoispiste ja jakoviiva ja kun jaettava jaetaan jakajalla saadaan osamäärä.
Jaakko Viitala
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.