Kirjoittaja on Ylä-Satakunnan bloggaaja, jolla on taustaa muun muassa koulumaailmasta, nuorisoseuroista sekä monipuolisesti kulttuurin saralta.
Ensin raha irtosi kullasta 1970-luvulla. Ei ollut väliä, kuinka paljon keskuspankin varastossa oli kultaharkkoja, rahaa saattoi painaa. Sitten verkkopankkien myötä, raha irtosi paperista. Bittejä liikkuu ympäri maailmaa internetissä, eikä missään tarvitse olla niitä seteleitä ja kolikoita oikeasti…
Tämä pohdinta lähti siitä, kun mietin tätä rahan siirtoa nettipankkien välillä. Jos on saman keskuspankin esimerkiksi Osuuspankin (OKOYFIHH) jäsen, raha tililtä toiselle siirtyy samalla nopeudella kuin lähettäisi sähköpostin. Kenenkään ei ole tarvinnut käydä pankkirakennuksessa 80 kilometrin päässä, eikä itse asiassa sielläkään virkailija-Violan tarvinnut kipittää kassaholviin siirtämään seteleitä pinosta toiseen. Kätevää.
Keskuspankkien välillä raha siirtyy yleensä yöllä. Se se vasta onkin jännää, että kun virastot ovat kiinni, niin kammenvääntäjä-Katja keskuspankissa menee yöllä pankkiholviin ja vääntää kammesta, joka siirtää keskuspankista toiseen matkalla olleet rahat. Kätevää? Ja annapas olla, kun tulee viikonloppu, niin lauantaina siirretty raha, ei olekaan vastaanottajalla sunnuntaina, vaan maanantaina. Yleensä yötyötä tekevä kammenvääntäjä-Katja kollegoineen onkin viikonloppulomalla.
Nyt tietysti herää kysymys, missä siirtyvät rahabittisemme ovat sillä välin, kun kammenvääntäjät vasta valmistautuvat työpäiväänsä tai viettävät viikonloppua. Jotenkin tuntuisi hassulta, että nykypäivänä internetissä kulkeva raha olisi vain odottamassa yksien ihmisten yötyön alkamista. Joku jekku tässä nyt täytyy olla…
Varmaan onkin niin, että kammenvääntäjien kavereilla onkin joku oma harmaapörssi, jossa he sijoittavat matkalla olevia ei-kenenkään-rahoja nopeisiin osakerahastoihin, joita sitten keskenään vaihtelevat siinä yötöikseen, ja ratkaisevat tikkiä pelaten, kuka voittaa eniten. Pankin tase vahvistuu, ja tietysti asiakkailta veloitetaan palvelumaksu siitä, että ovat kehdanneet leveillä rahoillaan niin, että siirtelevät niitä pankista toiseen. Toista on tällaisella hyvällä asiakkaalla, luokanopettajalla, jolla ei juurikaan ole omaa rahaa, vaan joka suurimman osan pääsiäiskortteja askartelemalla ja wilmamerkintöjä näpyttelemällä tienatuista rahoistaan maksaa pankille asuntolainana ja sen korkoina.
Jos nyt joku oikeasti, epäilee, ettei kammenvääntäjien ammattikuntaa oikeasti olekaan, niin kerronpa vielä, että olen saanut viimeisen kolmen vuoden aikana kolmesti puhelun pankista. Se liittyi aikaan, kun vaimoni aloitti kosmetologina ja tilasin luottokortillani Kiinasta kynsinauhojen hoitoon tarkoitettuja appelsiinipuutikkuja. Ostos ei maksanut kahtakaankymppiä, mutta siitä huolimatta jossakin olivat hälytyskellot soineet, koska pankista tuttu virkailija-Viola soitti ja kyseli, olinko nyt oikeasti tilaamassa puutikkuja Kiinasta Suomeen. Kun kerroin hänelle vaimoni avanneen kauneushoitolan ja sinne kynsinauhojen hoitoon tilanneen puutikkuja, virkailija-Viola naurahti, toivotti hyvää päivänjatkoa, ja kertoi siirtävänsä maksun eteenpäin...
Tiesittekö muuten, että appelsiinien nimi tulee sanoista ’appel’ ’chine’, kiinanomena. Ja onhan se jännä, miten kiitollisia kiinalaiset ovat siitä, että eräästä Suomen suurimmasta Osuuspankista on sinne lähetetty rahaa heidän puutikkujaan vastaan. Ja heillä on muuri ja muutenkin sensuroitu intternetti, joka ainakin kovasti hidastaa niiden rahojen lähtemistä maasta. Ja sitten maailmalla ihmetellään, miten kaikki raha tuntuu päätyvän Kiinaan.
Jaakko Viitala
PS. Virkailijan ja kammentävääntäjän nimet on keksitty alliteraationa.
Kirjoittaja on kuntavaaleissa keskustan ehdokkaana Porissa.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.