Kirjoittaja on Ylä-Satakunnan bloggaaja, joka toimii yrittäjänä taloushallinnon ja konsultoinnin saralla sekä kaupunginvaltuutettuna (kok.) ja kaupunginhallituksessa Parkanossa.
Kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen osake- ja omakotitalojen arvo puhuttaa suomalaisia ja syystä. Näillä ns. syrjäseuduilla osake- ja omakotitalon arvo on saattanut alentua valtavasti, eikä asunnosta välttämättä pääse edes halutessaan eroon. Oma asunto on monen kuntalaisen elämän suurin sijoitus mutta myös suurin riski. Tämä riski on totta myös Parkanossa.
Toisaalta kunnan kilpailueduksi nostetaan usein asumisen edullisuus, mutta onko asia oikeasti näin? Suomen hypoteekkiyhdistyksen uusi asuntojen luottoluokitus jakaa Suomen kunnat kymmeneen kategoriaan. Kahteen alhaisimpaan eli C ja D-luokkaan ei jää yksikään kunta. Kahteen seuraavaksi alimpaan luokkaan eli CC ja CCC -luokkaan sitä vastoin kuuluu noin puolet Suomen kunnista. Parkano luokitellaan kuuluvaksi luokkaan CCC, eli vakuudellisten asuntomarkkinoiden riskiryhmään. Luokitus antaa selkeän signaalin siitä, että noin puoleen Suomen kunnista on riskittömämpi muuttaa kuin Parkanoon. Luokituksen mukaan Parkanossa asunnoilla on vielä vakuusarvoa, mutta seuraava luokka alemmaksi tarjoaa jo tilanteen, että vakuusarvoa ei käytännössä ole.
Parkanossa uuden omakotitalon rakentajan, mutta myös vanhan asunnon ostajan, on varauduttava siihen, että asuntoa myytäessä siitä ei enää saa omiaan pois, saati voittoa. Sama ongelma on vanhojen asuntojen remontoinnissa. Remontointi ei välttämättä nosta asunnon arvoa remontointikustannuksia vastaavasti, mutta remontoimattomuus kyllä laskee asunnon arvoa.
Edulliset asumiskustannukset ovat sinällään positiivinen asia, mutta tämä ei saisi tapahtua liikaa asuntojen arvon kustannuksella. Harva innostuu muuttamaan alueelle, jossa asunnon ostaminen tarkoittaa omaisuuden arvon vääjäämätöntä vähenemistä. Alueen alhainen asuntokauppojen määrä voi olla monelle ikäihmiselle este päästä muuttamaan helpomman asumisen kerrostaloon, lähemmäksi palveluita.
Ongelmaan on herätty myös valtiovallan taholta ja työkaluksi on ehdotettu, jopa valtion mahdollista kompensaatiota sijoitusriskin realisoitumiselle. Tämä ei ole järkevä vaihtoehto, koska kannettu vesi ei kaivossa pysy.
Asuntojen arvon kehitys on mittari alueen elinvoimasta, joka tulisi nostaa kunnan päätöksenteossa aikaisempaa enemmän valokeilaan. Kuinka elinvoimaisia Parkanossa sitten oikeasti ollaan?
Hypoteekkiyhdistyksen raportissa nostetaan esille kuntapäättäjien rooli sekä esitetään useita asuntojen arvoon vaikuttavia tekijöitä.
Pienillä paikkakunnilla ratkaiseva tekijä ei ole kaavoitus, asuntojen iso koko tai asuntojen tarjonta. Nämä ovat paremminkin isojen kaupunkien ongelmia. Meillä on kyllä tilaa, kaavoitus toimii ja kaikkia asuntoja ei saada edes myytyä.
Tärkeät tekijät ovat tuttuja, palveluiden saatavuus, toimiva logistiikka sekä opiskelu- ja työpaikat. Siellä missä on ihmisiä, on kysyntää asunnoille. Palvelut Parkanossa ovat vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Valitettavasti nykyisen vasemmistohallituksen ajama sote-uudistus tulee melko varmasti heikentämään Parkanossa saatavia sosiaali- ja terveyspalveluita. Ympärivuorokautinen lääkärivastaanotto siirtynee Tampereelle. Pandemian jälkimainingeissa ihmiset tulevat entistä enemmän arvostamaan sitä, että lääkäriin pääsee lähellä. Mutta ei Parkano siihen kuole, mutta vastaiskua se vaatii.
Varsin mielenkiintoinen huomioi Hypoteekkiyhdistyksen raportissa koski työpaikkoja syntymistä.
Henkinen pääoma nostettiin korkeimmalle oksalle. Tilastojen valossa tarkasteltuna kaupan, hallinnon-, oikeustieteen- ja tekniikan alalta valmistuneiden korkeakoulutettujen määrä alueella kasvatti uusien työpaikkojen määrää. Työpaikat syntyvät usein korkeammin koulutettujen luodessa uuden kasvun aihioita ympärilleen ja synnyttämällä vähitellen uutta työtä myös matalapalkka-aloille. Usein ajatellaan niin, että nämä työpaikat jäävät yksin suuriin yliopistokaupunkeihin. Tilastojen mukaan näin ei kuitenkaan yksinomaan ole. Toinen keskeinen pidemmän aikavälin tekijä positiivisessa väestökehityksessä oli nuorten naisten määrä.
Parkanossa on perinteisesti korostettu, myös onnistuneesti, teollisten työpaikkojen merkitystä. Tämän rinnalle tulisi jatkossa nostaa entistä enemmän nuoria naisia kiinnostavat alat, jotka ovat usein myös hyvin koulutettuja. Elinkeinopoliittista keskustelua tulisi suunnata asiantuntijatyön ja -yrittäjyyden edellytyksiin ja myös siihen, miten asiantuntijatyöllä voidaan tukea myös muuta yritystoimintaa ja sen syntymistä Parkanossa. Parkanon elinkeinopolitiikka ja -toimi pitäisi tässä suhteessa suunnata täysin uudestaan, mutta se taitaa olla toisen kirjoituksen aihe.
Yhteenvetona toteaisin, että paikallispoliittisen keskustelun kärkihankkeeksi tulisi nostaa asuntojen hintakehitys Parkanossa, lukiorakennuksen sijasta, sekä tärkeimmäksi elinvoiman mittariksi asuntokauppojen määrä (uusien ja vanhojen) ja niiden hintakehitys.
Juha Tuominen
Kirjoittaja kokoomuksen kuntavaaliehdokas.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.