Tunnethan someilmiöt Lotta-Sofia ja Jorma Saahkon? Paremmin tämä kaksikko tunnetaan nimellä Lotta ja Pappa, jotka lauleskelevat Jormalle tuttuja, vanhoja lauluja. Youtubeen siis. Mutta jos vähän muistoja ensin.
Elettiin kesää 2006. Helka-Mamma asui yksin kotonaan, kotitaloni naapurissa. Minä kävin Mammaa katsomassa päivittäin, kuten tavallisestikin Karviassa kesää viettäessäni: Mamma keitti kahvia, me leivoimme usein yhdessä. Mutta kesällä 2006 erityisesti istuimme useamman kerran niin, että tallensin keskustelumme – teemahaastatteluiksikin niitä voi sanoa.
Mamma oli monta kertaa puhunut siitä, että olisi isona halunnut opettajaksi, mutta varojen puutteen vuoksi olikin jäänyt kotikylälle, jossa asui lähes loppuun asti. Tuona kesänä minun yksi haaveeni lähestyi toteutumistaan; olin vuotta vaille valmis maisteri, luokanopettaja. Olin päättänyt tehdä pro gradu -tutkielmani Mamman elämäntarinasta.
Tallennettua haastatteluaineistoa syntyi kuutisen tuntia. Sen lisäksi sain sukulaisilta kirjoitettua aineistoa, ja kyllä Mamma itsekin vähän kirjoitti. Kirjoittelin graduni, jossa pohdin maailman muuttumista kolmen sukupolven aikana. Loppusyksystä esittelin tutkielmani tutkimusryhmässäni, ja ohjaaja sanoi, että se on hyvä, mutta jos sen kirjoittaisi uudestaan, siitä tulisi vielä parempi… Viikon verran mietin, ja kirjoitin sen sitten uudestaan. Alun alkaen gradu oli edennyt kronologisesti lapsuudesta vanhuuteen, mutta uudelleen kirjoitettuna se etenikin teemoittain.
Kuolema oli usein haastatteluissa läsnä ollut teema, kun päädyttiin edesmenneisiin sukulaisiin, nuorena kuolleeseen äitiin, kolmeen poikaan, aviomieheen… Nästyykiä kului. Gradu syntyi, valmistuin, lähdin töihin, ja nuoren aikuisen kiireet vyöryivät päälle. Mamma kuoli kesällä 2010, muistisairaana ja kuihtuneena, mutta Mamman kohdalla muistisairaus eteni hitaasti, ja vielä loppuun asti ihmiset olivat tuttuja, vaikka asiat unohtuivatkin.
Elämme erikoiskesää 2020. Lotta-Sofia Saahko tulee opiskelujensa keskeltä Lontoosta Valkeakoskelle koronaa pakoon. Ja karanteenin jälkeen menee katsomaan pappaansa Jormaa. Jotenkin pari keksii ruveta laulamaan ja tallentamaan laulut someen. Lotan ja Papan koronalauluista tuli someilmiö.
14 vuotta oman haastattelukesäni jälkeen, Mammaa 14 vuotta nuorempi Jorma ja minua 12 vuotta nuorempi Lotta päätyivät sattumalta jakamaan ylisukupolvista hyvinvointitarinaa someen. Olen kuunnellut Lotan ja Papan koronalauluja nästyykin kanssa, mutta hiukan eri syistä kuin ehkä monet. Näin nelikymppisenä voin sanoa, että nämä muistot ja ajatukset kantavat pitkälle.
Saahkon Jorma on Karjalan evakkoja, pienenä poikana tullut sotaa pakoon Länsi-Suomeen. Jorma on nähnyt sota-ajan, jälleenrakentanut Suomea ja nyt hän on asuttamassa Euroopasta evakoitunutta pojantytärtään.
Kun maailmanpoltiikkaan täysin syyttömät Karjanlan evakot joutuivat jättämään kotinsa toisen maailmansodan jalkoihin, heidät sijoitettiin keskellä pidättynyttä länsisuomalaista kulttuuria. Siitä, että Suomi onnistuneesti asutti oman puutteensa keskellä liki puoli miljoonaa sotaa pakenevaa ihmistä, kiitos kuuluu pitkälti Veikko Vennamolle. Saahkot ovat osa tätä menestystarinaa, ja ovat luoneet nyt uutta menestystarinaa ylisukupolvisesta elämäntarinoiden voimasta.
Elämä jatkuu, eläjät vaihtuu. Mutta hyvät tarinat elävät yli ajan.
Jaakko Viitala
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.