Perinteisesti viimeisen kouluviikon oppituntien ohjelma on vähän rennompaa sisällöltään. Sen kummemmin voimakasaineenvaihduntaiset oppilaat kuin arvioinnin ja opettajakokousten kanssa tuskailevat opettajatkaan eivät oikein viihdy auringonpaisteisina päivinä sisätiloissa.
Ja sitten moni miettii, miten ihmeessä kirkonrotta tai kymmenen tikkua laudalla liittyy matematiikkaan. Ensinnäkin molemmat leikit aloitetaan lukusuoralta positiivisten kokonaislukujen luettelemisella, kun etsijä laskee kymmeneen, viiteenkymmeneen tai sataan. Edettyään lukusuoralla ennalta sovittuun kokonaislukuun laskija tuottaa äänennopeudella etenevää aaltoliikettä ilmoittaakseen kanssakilpailijoilleen, että etsijä alkaa havainnoida valonnopeudella eteneviä heijastumia, jotka kertovat havainnon tulkitsijalle, missä piileksii amandasofianikomatiasakseli.
Lisäksi leikkiin liittyy varsin monimutkaista riskianalyysia, optimointia ja fysiikkaa: Kuinka lähelle piiloutujaa on edettävä tunnistaakseen hänet siten, että ehtii ennen häntä kuitenkin laudalle/seinälle. Jos hakija etsii muutaman askelen kauempaa, hitaampikin juoksija saattaa voittaa hänet, kun hakijan liikemäärä suuntautuu vastakkaiseen suuntaan, kun taas piiloutuva voi kaivaa itselleen lähtökuopat, joista ponkaista vauhtiin. Juoksijoiden etenemistä kuvaavat funktiot risteävät, ja leikkauspiste kertoo pisteen, jossa todennäköisyys kääntyy toisen eduksi. Jos pelastajat tekevät rynnäkön, he laskevat, ettei kiinniottaja ehdi luetella kaikkien rynnäkköön osallistuvien nimiä, varsinkin jos pelastajat tulevat jonomuodostelmassa, jossa etummaiset peittävät takimmaisista heijastuvat säteet.
Lisäksi piiloleikeissä käsitellään yhteiskunnallisia kysymyksiä virkavallan ja kansalaisten suhteesta. Ja ulkona liikkuessa väistämättä tormää erilaisten maalajien ominaisuuksiin, kuten kitkakertoimiin. Myös kouluympäristön kasvillisuus ja eliöstö tulevat tutuksi puiden alla piilotellessa. Nykyaikana piiloleikeissä voidaan hyödyntää myös tvt-taitoja: voidaan sopia yhteisestä rynnäköstä watsapissassa, toisaalta piilottelija saattaa myös paljastua wappiviestin äänestä...
Monista on saattanut tuntua hiukan hassulta, että peruskoulun oppilaat kutsuttiin vielä kymmeneksi päiväksi kouluun. Monissa kodissa nimittäin tiedetään jo etukäteen – ihan omastakin kokemuksesta – että viimeisen viikon oppitunneilla oppilaat yrittävät vakuuttaa opettajia siitä, että ulkona oppiminen voittaa ulkoa oppimisen. Ja nyt kun monissa kodeissa kuullaan, mitä tämän vuoden viimeisten koulupäivien aikana on tehty, voi tulla mieleen kysymys, tätäkö varten oppilaat oikeasti kutsuttiin takaisin.
Opettajana ja etäeskarin melko väsyneenä lähiohjaajana voin vastata: Kyllä! Kotikoulussa vanhempi ja isompi sisarus pystyvät kyllä useimmissa kodeissa tyydyttävästi vastaamaan aineen-, luokan- ja lastentarhanopettajia. Mutta harvassa ovat ne kodit, joiden väkimäärä pystyy vastaamaan luokan tarjoamia sosiaalisia virikkeitä.
...Herra tuomari. Kuten huomaatte ulkoleikit ovat myös yläkouluikäisille keskeistä tiedollista, taidollista ja affektiivista sisältöä. Hyvät lukijat, tämä tarina on tosi.
Jaakko Viitala
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.