Suo­men­se­län Sa­vu­pir­tin Kih­ni­ö­tä kos­ke­va kun­ta­lii­tos­sel­vi­tys on pää­piir­teit­täin val­mis. Sel­vi­tys on syn­ty­nyt täy­sin va­paa­eh­tois­voi­min, käy­tän­nös­sä Jaak­ko Ry­ti­län toi­mes­ta.

Ke­vääl­lä 2024 al­ka­neen työn ede­tes­sä Sa­vu­pir­tin nimi on eh­ti­nyt vaih­tua, sa­moin Ry­ti­län ko­ti­paik­ka Kih­ni­ös­tä Par­ka­noon. Hän on edel­leen Kih­ni­ön kun­nan jä­sen sekä va­paa-aja­na­su­kas.

Sel­vi­tyk­ses­sä on ny­ky­ti­la-ana­lyy­sin jäl­keen ar­vi­oi­tu kah­ta eri tie­tä: Par­ka­non ja Kih­ni­ön yh­dis­ty­mis­tä sekä Kih­ni­ön jat­koa it­se­näi­se­nä.

Al­ku­suun­ni­tel­mis­sa oli aja­tus tar­kas­tel­la tar­kem­min myös Vir­tain ja Ylö­jär­ven suun­tia.

– Vir­tain ja Ylö­jär­ven suun­tiin ei ole oi­ke­as­taan mi­tään yh­teis­toi­min­taa ei­kä asi­oin­ti­suun­tia, ei­kä näil­lä kun­nil­la ole tar­vet­ta Kih­ni­öl­le. Sen si­jaan Par­ka­nol­le oli­si Kih­ni­ös­tä sekä hyö­tyä et­tä tar­ve, ar­vi­oi Ry­ti­lä.

Itsenäisyys on umpikuja

It­se­näi­syy­den osal­ta kyse on Ry­ti­län sa­noin niin sa­no­tus­ta best case -ske­naa­ri­os­ta, jos­sa hää­möt­tä­vät 2030-lu­vun tuu­li­voi­ma­tuo­tot. Sitä en­nen Kih­ni­ön on sel­vit­tä­vä ta­lou­del­li­ses­ti 2020-lu­vun lo­pus­ta.

Ry­ti­lä muis­tut­taa, et­tä tuu­li­voi­ma­tuot­to­jen osal­ta on suu­ria epä­var­muuk­sia. Ne liit­ty­vät va­li­tuk­siin, maa­kun­ta­kaa­vaan, val­ti­o­no­suuk­siin, säh­kön­siir­to­yh­teyk­siin sekä lo­pul­ta myös sii­hen, mit­kä hank­keet to­teu­tu­vat ja kuin­ka laa­joi­na.

Kih­niö ky­ke­nee tuot­ta­maan kyl­lä pe­rus­pal­ve­lut, mut­ta sekä käyt­tä­jiä et­tä mak­sa­jia on yhä vä­hem­män. Pe­ru­son­gel­ma on vä­es­tö­ka­to, jo­hon ei ole löy­ty­nyt lääk­kei­tä 2000-lu­vul­la kai­kis­ta ke­hit­tä­mis­toi­men­pi­teis­tä huo­li­mat­ta.

Päin­vas­toin vä­es­tö­ka­to näyt­tää nyt kiih­ty­neen. On­gel­maa ku­vaa Ry­ti­län mie­les­tä esi­mer­kik­si nuor­ten nais­ten mää­rän ro­mah­ta­mi­nen, joka nä­kyy syn­ty­vyy­des­sä. Lap­si­per­hei­den pois­muut­to on myös mer­kit­tä­vä ha­vain­to.

Sel­vi­tyk­sen mu­kaan ky­sees­sä on lo­pul­ta um­pi­ku­ja.

– It­se­näi­syys ei sal­li yh­tään pet­ty­mys­tä, ja se vaa­tii kaik­ki tuo­tot mak­si­maa­li­si­na. Tuu­li­voi­ma tuo eh­kä noin 10–15 vuo­den li­sä­a­jan, al­le­vii­vaa Ry­ti­lä.

– Kyse on Pyr­r­hok­sen voi­tos­ta. Val­taa­pi­tä­vien pi­täi­si ky­e­tä ker­to­maan, mik­si tämä on hyvä tie, hän jat­kaa.

Kihniön pitäjänrajasta kertova kyltti on päässyt pahasti pusikoitumaan Järvisuomentien varrella.

Emil Kuivanen

Kuntaliitosselvityksen vapaaehtoispohjalta tehnyt Jaakko Rytilä näkisi kuntarajan poistumisen eli Parkanon ja Kihniön yhdistymisen tuovan paljon hyötyjä ja mahdollisuuksia molemmille.

Emil Kuivanen

Porkkanarahasta ehkä apuja

Kun­ta­lii­tos­sel­vi­tyk­sen lop­pu­tu­los on, et­tä sii­nä esi­te­tään Par­ka­non ja Kih­ni­ön yh­dis­ty­mi­nen vuo­des­ta 2029 al­ka­en.

Ry­ti­län kar­ke­an ar­vi­on mu­kaan yh­dis­ty­mi­sen myö­tä vuo­tui­sia käyt­tö­ku­lu­ja oli­si mah­dol­li­suus lei­ka­ta vä­hin­tään kah­del­la mil­joo­nal­la eu­rol­la. Se syn­tyi­si uu­dis­ta­mal­la hal­lin­to- ja pal­ve­lu­ra­ken­ne sekä pois­ta­mal­la pääl­lek­käi­syy­det. Hän ko­ros­taa, et­tä ky­sees­sä on vain suu­ruus­luok­ka ja et­tä tar­kem­pi ar­vi­oin­ti vaa­ti­si li­sä­työ­tä.

Va­paa­eh­toi­nen lii­tos toi­si jopa 5 mil­joo­naa eu­roa pork­ka­na­ra­haa, jol­la voi­si esi­mer­kik­si pois­taa päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä Kih­ni­ön Vesi ja Läm­pö Oy:öön liit­ty­vän ta­se­on­gel­man.

– Par­ka­no jat­kai­si ke­hit­ty­mis­tä alu­een lo­gis­ti­se­na, pal­ve­lui­den ja te­ol­li­suu­den kes­kuk­se­na. Kih­ni­ös­tä sekä Par­ka­non poh­joi­so­sis­ta ai­na Au­re­jär­vel­le saak­ka muo­dos­tet­tai­siin Kih­ni­ön jär­vi­a­lue -ni­mi­nen alue, jos­sa elä­mä ja ke­hit­tä­mis­toi­met pe­rus­tui­si­vat luon­non­rau­haan sekä asu­mi­sen ja va­paa-ajan yh­dis­tä­mi­seen, Ry­ti­lä ku­vaa.

Päätösvallan karkaaminen on yksi poliitikkojen suurimmista peloista kuntaliitoksissa. Suomenselän Savupirtin kuntaliitosselvityksessä ratkaisuksi esitetään laajat valtaoikeudet omaavaa aluelautakuntaa.

Niina Kivioja

Karkaako päätösvalta?

Kun­ta­lii­tok­sis­sa yk­si ni­me­no­maan po­lii­tik­ko­jen suu­rim­mis­ta pei­kois­ta on pää­tös­val­lan kar­kaa­mi­nen. Rat­kai­su­na tä­hän on esi­tys jär­vi­a­lu­een alu­e­lau­ta­kun­nas­ta, jol­la oli­si laa­jat val­ta­oi­keu­det muun mu­as­sa kaa­voi­tuk­ses­sa.

Hyö­dyis­tä sel­vi­tyk­ses­sä nou­see esiin usei­ta esi­merk­ke­jä. Konk­reet­ti­sim­pa­na on aja­tus hyö­dyn­tää jär­vien ja ran­to­jen ra­ken­ta­mi­sen po­ten­ti­aa­li.

Ry­ti­län ar­vi­on mu­kaan jär­vi­a­lu­eel­le oli­si te­o­reet­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta kaa­voit­taa jopa 700 ra­ken­nus­paik­kaa. Käy­tän­nös­sä näin suu­ri mää­rä ei ole mah­dol­li­nen, mut­ta täy­sin re­a­lis­ti­se­na ta­voit­tee­na Ry­ti­lä pi­tää noin 20 uu­den va­paa-aja­na­sun­non ra­ken­ta­mis­ta per vuo­si. Se ruok­ki­si alu­e­ta­lout­ta ja pal­ve­lui­den käyt­töä.

Sekä Par­ka­non et­tä Kih­ni­ön ny­kyi­ses­sä brän­dis­sä ja toi­men­pi­teis­sä on Ry­ti­län mu­kaan räi­keä ris­ti­rii­ta tuu­li­voi­maa ja luon­non­rau­haa kos­kien, mut­ta yh­dis­ty­mi­sen myö­tä ti­lan­ne voi­tai­siin rat­kais­ta.

– Par­ka­no voi­si jat­kaa te­ol­li­sel­la lin­jal­la ja osoit­taa paik­ko­ja tuu­li­voi­mal­le, mut­ta vas­taa­vas­ti jär­vi­seu­tu rau­hoi­tet­tai­siin ja kaa­voi­tet­tai­siin ran­ta­ra­ken­ta­mi­sel­le.

Koulujen opetus tapahtuisi yhdistyneessä Parkanon ja Kihniössä yhden organisaation alla. Jaakko Rytilän mukaan tämä avaisi paljon mahdollisuuksia esimerkiksi opetuksen järjestämiselle ja henkilöstön tehokkaalle käytölle. Koulukuljetukset voisi yhdistää osaksi laajempaa joukkoliikenteen kokonaisuutta.

Emil Kuivanen

Kuljetukset nippuun

Si­vis­tys­toi­men osal­ta uu­si kun­ta mah­dol­lis­tai­si hen­ki­lös­tön ja ti­lo­jen te­hok­kaam­man yh­teis­käy­tön sekä mo­nia uu­sia mah­dol­li­suuk­sia etä- ja läs­nä­o­pe­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sek­si. Jär­vi­a­lue muo­dos­tai­si oman "kou­lu­pii­rin­sä".

– To­den­nä­köi­ses­ti jär­jes­te­ly vä­hen­täi­si myös Par­ka­non in­ves­toin­ti­pai­nei­ta, mut­ta tämä vaa­ti­si li­sää sel­vit­te­lyä. Joka ta­pauk­ses­sa ikä­luo­kat pie­ne­ne­vät, Ry­ti­lä sa­noo.

Yk­si mie­len­kiin­toi­nen sel­vi­tyk­ses­sä esiin nou­se­va konk­reet­ti­nen idea on kaik­kien kul­je­tuk­sien ja kul­je­tus­tar­pei­den yh­dis­tä­mi­nen va­rus­mie­hiä myö­ten. Yh­teis­työ­hön tar­vit­tai­siin mu­kaan siis naa­pu­ri­kun­nat ja so­ta­vä­ki.

– Kan­kaan­pään, Nii­ni­sa­lon, Par­ka­non, ase­man, Kih­ni­ön ja Vir­tain vä­lil­lä oli­si esi­mer­kik­si nel­jäs­ti päi­väs­sä ajet­ta­va kut­su­lii­ken­ne­poh­jai­nen run­ko­reit­ti sekä sitä tu­ke­vat syöt­tö­lii­ken­teet, hah­mot­te­lee Ry­ti­lä.

– Ta­voit­tee­na tu­li­si ol­la, et­tä mö­kil­lä asu­va pys­tyi­si il­man omaa au­toa poik­ke­a­maan edul­li­ses­ti töis­sä vaik­ka Hel­sin­gis­sä.

Kuvan pylväs kaipaisi pientä fiksausta ja uutta maalipintaa. Yhdistyneessä Parkanossa ja Kihniössä toimisi luonnollisesti yhteinen tekninen toimi. Teknisen toimen yksityiskohtiin kuntaliitosselvitys ei rajauksien vuoksi pureudu yksityiskohtaisemmin, mutta Jaakko Rytilä arvioi, että sekin toisi paljon mahdollisuuksia tehostaa toimintaa.

Emil Kuivanen

Aloitteena liikkeelle

Lä­hi­ai­koi­na, mah­dol­li­ses­ti jo en­si vii­kol­la, Jaak­ko Ry­ti­lä jät­tää kun­ta­lii­tok­ses­ta kun­ta­lai­sa­loit­teen. Aloit­teen liit­tee­nä on nyt val­mis­tu­nut sel­vi­tys. Sitä kaut­ta asia ete­nee Kih­ni­ön päät­tä­vil­le eli­mil­le.

Asi­an kä­sit­te­lyn lop­pu­tu­los on kui­ten­kin jo etu­kä­teen sel­vä.

– Aloi­te ei ai­heu­ta toi­men­pi­tei­tä. Pää­tök­ses­sä to­de­taan ai­ka­naan, et­tä it­se­näi­nen kun­ta on alu­een­sa pa­ras elin­voi­man edis­tä­jä. Olen ää­rim­mäi­sen yl­lät­ty­nyt, jos aloi­te muu­ta poi­kii, nau­rah­taa Ry­ti­lä.

– En ku­vi­tel­lut, et­tä oma lä­pi­pää­sy tai vaa­lei­hin osal­lis­tu­mi­nen oli­si­vat tätä ti­lan­net­ta muut­ta­neet. Täl­lä ta­val­la toi­mien Kih­ni­ön val­taa­pi­tä­vät ei­vät kui­ten­kaan pys­ty peit­te­le­mään to­del­li­suut­ta, hän al­le­vii­vaa.

Ry­ti­lä tie­tää, et­tä osa päät­tä­jis­tä ei ha­lua edes tu­tus­tua sel­vi­tyk­seen vain ja ai­no­as­taan sik­si, kos­ka hän on sen teh­nyt. Ry­ti­lä ar­vi­oi, et­tä uu­des­ta val­tuus­tos­ta kui­ten­kin noin nel­jä­so­sa on sel­lai­sia, joi­ta sel­vi­tys kiin­nos­taa ja jois­sa se saat­taa he­rät­tää aja­tuk­sia.

– Toi­von, et­tä mah­dol­li­sim­man moni re­a­goi. Tut­ki­kaa, ovat­ko asi­at näin, ku­ten sel­vi­tyk­ses­sä sa­no­taan. Jos ei ole, niin toi­von kuu­le­va­ni, mi­ten asi­at ovat, hän päät­tää.

Juk­ka Huik­ko

Jaakko Rytilä tietää jo etukäteen, että kuntaliitoksesta jätettävä aloite ei aiheuta toimenpiteitä. Vastauksessa todetaan, että itsenäinen kunta on alueensa paras elinvoiman edistäjä. Kuvassa Rytilä seuraamassa valtuustoa aikanaan kunnan asukkaana. Nyt hän on jälleen Kihniön vapaa-ajanasukas.

Jukka Huikko

Tu­tus­tu lii­tos­sel­vi­tyk­seen

Kun­ta­lii­tos­sel­vi­tys on tu­tus­tut­ta­vis­sa ja lu­et­ta­vis­sa ko­ko­naan tääl­lä.

Sel­vi­tys ei ole vi­ra­no­mai­sa­si­a­kir­ja, vaan se on puh­taas­ti va­paa­eh­tois­voi­min ja har­ras­te­työ­nä koot­tu.

Ky­sees­sä on siis erään­lai­nen laa­ja es­see, jos­sa ana­ly­soi­daan Kih­ni­ön ny­ky­ti­laa sekä tu­le­vai­suut­ta it­se­näi­se­nä ja kun­ta­lii­tos­ta Par­ka­non kans­sa.

Kuka? Jaak­ko Ry­ti­lä

Syn­ty­nyt Par­ka­nos­sa Yli-Ry­ti­läs­sä.

Asu­nut lap­suu­ten­sa ja nuo­ruu­ten­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, kun isä muut­ti opis­ke­le­maan sin­ne.

Kir­joil­la Par­ka­nos­sa, Kih­ni­ön kun­nan jä­sen ja va­paa-aja­na­su­kas.

Oli eh­dol­la vii­me kun­ta­vaa­leis­sa Kih­ni­ön Sa­vu­pir­tin (nyk. Suo­men­se­län) eh­dok­kaa­na, mut­ta kar­siu­tui niu­kas­ti val­tuus­tos­ta. Toi­mi­nut ai­kai­sem­min Kih­ni­ös­sä het­ken luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä pe­rus­suo­ma­lais­ten ri­veis­sä.

Suo­rit­ta­nut Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa en­sin oi­keus­tie­teen mais­te­rin tut­kin­non ja sit­ten MBA:n Hel­sin­gin kaup­pa­kor­ke­a­kou­lus­sa.

Ajau­tui opis­ke­li­ja­po­li­tiik­kaan ja jäi töi­hin yli­op­pi­las­kun­nal­le lii­ke­toi­min­to­jen HYY-yh­ty­män ke­hi­tys­teh­tä­viin. Nyt eläk­keel­lä.

Kes­kei­nen työ­ko­ke­mus: HYY-yh­ty­mä 1985–1988 (ke­hi­tys­pääl­lik­kö Oy Gau­de­a­mus Ab, joh­ta­ja Kai­vo­pi­ha Oy), Kil­roy Tra­vels In­ter­na­ti­o­nal 1988–1992 (joh­ta­ja, maa­joh­ta­ja, toi­mi­tus­joh­ta­ja Tra­ve­la Oy, ke­hi­tys­joh­ta­ja Kil­roy Tra­vels In­ter­na­ti­o­nal (Co­pen­ha­gen), Aca­de­mi­ca Oy 1993–1997 (part­ner, hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja, ta­lous­joh­ta­ja), Kes­kon käyt­tö­ta­va­ra­ryh­mä 1997–2006 (ta­lous­joh­ta­ja, toi­mi­tus­joh­ta­ja Aca­de­mi­ca Oy) ja Atea-kon­ser­ni 2008–2009 (CIO Atea Fin­land). 2010 al­ka­en Struc­tu­ra Fin­land Oy (joh­ta­ja, omis­ta­ja), yh­ti­ön puit­teis­sa tois­ta­kym­men­tä yri­tys­kaup­paa (os­toa ja myyn­tiä ko­ti­maas­sa ja ul­ko­mail­la), pro­ses­si­kon­sul­toin­tia, ta­lous­hal­lin­non, ICT:n ja ju­ri­dii­kan pal­ve­lui­ta.

Kes­kei­sim­mät luot­ta­mus­teh­tä­vät: Hel­sin­gin ve­ro­lau­ta­kun­nan muu­tok­sen­ha­ku­ja­os­to 1982–1984, In­ter­na­ti­o­nal Stu­dent Tra­vel Con­fe­de­ra­ti­on ISTC (Zürich) hal­li­tuk­sen jä­sen 1989–1991, hal­li­tuk­sen jä­se­nyyk­siä ja ti­lin­tar­kas­ta­ja­na useis­sa PK-yri­tyk­sis­sä 1980–.