Jos Anssi Shemeikka saisi haastatella ketä tahansa urheilijaa, valitsisi hän 28 olympiamitalia kauhoneen uimari Michael Phelpsin ja jääkiekkoilija Sidney Crosbyn, jolla on Shemeikan sanoin häiriintynyt jano voittaa.
Laura Jokisalo
Kun Suomen jalkapallomaajoukkue kukisti Liechtensteinin 3–0 ja varmisti historiallisen lopputurnauspaikkansa viime marraskuussa, ei Anssi Shemeikka rynnistänyt Töölön stadionin nurmelle loppuvihellyksen viistettyä ilmaa. Paikalla hän toki oli, kuten kaikissa EM-karsintojen kotipeleissä.
– Ei lehdistökatsomosta lähdetä juoksentelemaan. Mutta olihan se aikamoinen ilta.
Vuodesta 2015 urheilutoimittajan töitä tehnyt Shemeikka kertoo ymmärtäneensä ensimmäisen kymmenminuuttisen aikana Huuhkajien voittavan. Tasoero oli mieletön, eikä vastustaja päässyt keskiviivan yli. Suomelle olisi tulossa paljon enemmän maalipaikkoja.
Henkinen paine oli silti kova. Ennenkin on lähes varma kisapaikka onnistuttu hukkaamaan.
– Huuhkajat ei sortunut höntyilemään, ja joukkue pysyi kärsivällisenä.
Sama kärsivällisyys näkyi kesäkuussa Ratinan stadionilla mitellyssä Bosnia-ottelussa, Shemeikan mukaan Huuhkajien parhaassa pelissä ikinä. Nimenomaan vakuutti tapa, jolla Suomi selvitti tiensä EM-kisoihin.
– Markku Kanerva ja Roy Hodgson, jonka kaudella jäätiin yhden maalin päähän kisoista, ovat ainoat valmentajat, jotka ovat luoneet pelaajamateriaaliin sopivan pelitavan. Ei ole haihateltu tai oltu liian idealistisia, vaan vahvuudet on teroitettu äärimmilleen: tiiviit linjat, tiivis puolustaminen ja kurinalaisuus. Omaa sabluunaa on toteutettu vastustajasta riippumatta.
Toisin sanoen Suomi pelasi sitä kuuluisaa omaa peliä.
Noin kuusi viikkoa Liechtenstein-voiton jälkeen Shemeikka aloitti MTV:llä vakituisena urheilutoimittajana. Uravalinnan hän teki omien sanojensa mukaan oudon varhaisessa vaiheessa tajutessaan, että elämästä suuri osa kuluu töissä. Työn pitäisi siis olla mielekästä.
– Kun opin lukemaan, niin luin Aamulehden urheilusivuja kyltymättömällä nälällä lajista riippumatta joka päivä.
Shemeikka seurasi urheilua myös eritoten radiosta, jonka kautta urheilun jännitys korostuu.
– Radio on mieletön laite, koska pelkkä ääni jättää paljon varaa mielikuville ja mielikuvitukselle.
Shemeikan alaa ovat palloilulajit ja jääkiekko. Ykkönen on juurikin jalkapallo, joka tuo suurimman osan leivästä.
Lapsena jalkapallossa kiehtoi ajatus isoista stadioneista ja arvokisoista kaukana Suomesta. Nykyään Shemeikkaa miellyttää taktisuus, hidastempoisuus ja keskialueen pelin rakentaminen – kaikki ominaisuuksia, joiden takia jotkut pitävät jalkapalloa tylsänä lajina.
– Se on mieltymyskysymys. Kliseisesti sanoisin jalkapallon olevan vihreän veran shakkia. Niin monta eri osa-aluetta täytyy saada toimimaan yhdessä.
Tärkeä merkitys on ollut elämää suuremmilla hahmoillakin. Shemeikka mainitsee David Beckhamin ja Cristiano Ronaldon. Jälkimmäisen hän näki pelaavan Real Madridin ja Juventuksen Mestareiden liigan kohtaamisessa keväällä 2018.
– Alun perin ottelu oli loppuunmyyty. Real kuitenkin voitti ensimmäisen osaottelun 3–0 vieraissa, joten hajalippuja vapautui monen ajatellessa puolivälierän jo ratkenneen.
Kotiyleisöllä oli edessä tuskaa ja kauhua Juventuksen viedessä peliä. Katsomoon levisi jäinen hiljaisuus, kun tilanne oli 3–0. Sitten lisäajan lopussa erotuomari vihelsi Realille rangaistuspotkun.
– Yleisö tuli yli laitojen, ja Juven pelaajat kävivät tamppaamassa pilkkua, jotta se olisi epätasainen. Ronaldo lähti kylmän rauhallisesti heti pois tilanteesta odottamaan. Torikokous kesti 10 minuuttia, jonka jälkeen Ronaldo laukoi oikean jalan sisäsyrjällä ihan oikeaan yläkulmaan. Tuli todistettua urheilijan täydellinen suoritus.
Shemeikka sanoo upeaa tunnelmaa olevan tarjolla ihan kotimaassakin. Hänen mielestään Veikkausliigasta on monella vääristynyt kuva.
– Ihmisiä hämäävät hieman köykäinen tv-tuote ja hiukan kämäiset stadionit, mutta pelit ovat oikeasti korkeatasoisia. Viimeisen 3 vuoden aikana on otettu suuria edistysaskeleita.
Tänä vuonna Veikkausliigassa ollaan pelaamassa tynkäkausi, ja koronaviruspandemian tyhjentämä kalenteri on laittanut urheilutoimitukset muutenkin tekemään välitilinpäätöstä. Arjen kulmakiven eli tulosuutisoinnin poistuminen on haastanut miettimään miten ja miksi urheilutoimittajat tekevät juttuja.
Toisaalta haaste on ollut Shemeikalle mielekäs, sillä nyt on ollut enemmän aikaa henkilökuville ja taustajutuille. Lisäksi on voinut keskittyä lajeihin, jotka jäävät kaupallisen media arjessa vähemmälle huomiolle.
– Tosi syvällä vaikuttaa olevan ajatus siitä, että vain tulokset ovat uutisia. Se kertoo, miten nuorta urheilujournalismi on ja miten vähän siltä odotetaan.
Shemeikka toteaa Suomessa urheilun olleen niin pitkään osa kansallisen identiteetin rakentamista, että vasta oikeastaan 2010-luvulla tästä laahuksesta on päästy urheilutoimituksissa eroon. Kriittistä ja riippumatonta journalismia tarvitaan, koska urheilu koskettaa isoa ihmisjoukkoa, kuten politiikka, talous ja kulttuurikin. Lisäksi urheilussa liikkuu merkittävä määrä rahaa, ja siihen käytetään sekä yhteisiä että yksityisiä resursseja.
Shemeikan mukaan urheilussa tullaan näkemään muutoksia voimasuhteissa olosuhteiden erilaisuuden takia. Nousukiidossakin olleet urat ovat jopa vaarassa tuhoutua, sillä kaikki eivät esimerkiksi kykene toteuttamaan riittävän laadukasta harjoittelua poikkeusoloissa.
Samalla on paljastunut ammattiurheilijoiden työoikeudellisen aseman heikkous. Lomautetuilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Poikkeusolojen pitkittyessä seurojen tilanne vaikeutuu.
– Julkisuuteen väritetään totuutta paremmaksi, mutta todellisuudessa seuroja tulee tällöin kaatumaan.
Anssi Shemeikka kertoo, ettei hän ole sinänsä kaivannut urheilua pandemian aikana.
– Kaikki muu on kuriositeettia elämän tärkeimpien asioiden kannalta.
Huuhkajien pelejä pitää nyt odottaa vuoden pidempään. Shemeikan mukaan oli hyvä, että kisoja siirrettiin nopeasti.
– Ekstravuosi palvelee paremmin Suomen kaltaisia pieniä jalkapallomaita, sillä se tarjoaa valmennukselle lisää aikaa tutkia vastustajia.
Lisäksi syksyllä käynnistyy Kansojen liiga. Huuhkajat pelaa uudistetulla Olympiastadionilla, ja lohkokin on suotuisa. Menestys voisi kaataa lisää bensaa jalkapallohuuman liekkeihin.
Kysyttäessä arviota vuoden 2021 EM-kisojen menestyjämaista Shemeikka nostaa neljän kärkeen viime maailmanmestaruuden vieneen Ranskan, juniorivalmennuksen tason noston vuoksi huippupelaajia vilisevän Englannin ja Suomen alkulohkossa pelaavan Belgian.
– Musta hevonen omissa papereissa on Ukraina, joka on tulossa vauhdilla huipulle. Vuoden päästä joukkue on vieläkin kovemmassa iskussa.
Laura Jokisalo
Anssi Shemeikka
Kotoisin Kihniöstä.
Ylioppilas Parkanon lukiosta 2014.
Suorittanut Laajasalon opiston urheilutoimittajakoulutuksen, tv- ja radiotuotannon opinnot Metropolia AMK:sta loppusuoralla.
Opinnäytetyö käsittelee sitä, miten kansainväliset mediat uutisoivat Huuhkajien EM-kisapaikasta.
MTV:n vakituinen urheilutoimittaja 2020–
Urheiluviestintätoimisto TBR Median toimittaja 2016–2019.
Viasatilla ja MTV:llä harjoittelijana 2015.
Urheilutapahtumat, jotka olisi halunnut kokea paikan päällä: 2017 EM-koripallon kotialkulohkon Suomi–Puola-ottelu, jonka Lauri Markkanen käänsi Suomen voitoksi viime sekunneilla ja 2003 MM-jääkiekon kotikisojen Suomi–Ruotsi-puolivälierä, jota Suomi johti 5–1, mutta jonka Ruotsi lopulta voitti.
Kesälehden artikkelit ilmaisina – tilaa paikallislehti
Tarjoamme kesälehden 2020 artikkelit verkossa suurelta osin ilmaisina. Keskiviikon 20.5. jälkeen kesälehti on jakelussa myös painettuna versiona.
Kesälehti on kuvaus siitä, mitä paikallislehti tarjoaa ympäri vuoden. Nyt on hyvä tilaisuus tilata Ylä-Satakunta joko pelkkänä sähköisenä versiona tai täystilauksena, eli verkkotilauksen ja painetun lehden yhdistelmätilauksena.
Kun teet kestotilauksesi 31.5.2020 mennessä, saat kesäkauden kaupanpäälle. Kätevimmin teet tilauksen verkkopalvelussamme.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.