Pih­la­jan pu­nai­set mar­jat
lois­ta­vat au­rin­gon läm­mös­sä
Kel­ta­leh­tiä lei­jai­lee
tuu­len hen­käys­ten kei­nus­sa
Ki­ma­lai­nen et­sii kau­nis­ta kuk­kaa
Kyl­lä se sen vie­lä löy­tää
Kak­si pien­tä val­kois­ta per­hos­ta
esit­tää ke­ve­än tans­sin ilok­se­ni
Hyt­ty­nen is­tah­taa kä­del­le­ni
hui­tai­sen hyön­tei­sen vaan pois
Ei­hän kesä vie­lä ole ohit­se!
Toi­von li­sää läm­pöi­siä au­rin­ko­päi­viä
Lin­tu­jen lau­lua ei kuu­lu
met­sik­kö on hil­jai­nen
Ei­hän muut­to­lin­nut ole vie­lä
läh­te­neet kau­ko­mail­le!
Tu­lee mie­leen hai­keus, kun sitä mie­tin
Ha­lu­ai­sin vie­lä kat­sel­la ja kuun­nel­la
nii­den len­toa ja sir­ku­tus­ta
Sul­jen sil­mä­ni – jos­tain kuu­luu
leik­kuu­pui­mu­rin ää­ni
Il­tai­sin, jos ei ole pil­viä,
tai­vas on täyn­nä täh­tiä
Jos­pa joku niis­tä len­täi­si
Toi­voa sai­sin – ke­sän jat­ku­van kau­an.