On ih­mi­siä, jot­ka pys­ty­vät paas­to­a­maan vaik­ka vuo­ro­kau­den, ei­kä hei­dän tah­tin­sa hi­das­tu pät­kää­kään saa­ti näl­kä­kiuk­ku is­ke. Syö­mi­nen saat­taa unoh­tua, kun työ tai har­ras­tus vie huo­mi­on, ja jää­kaa­pil­le men­nään eh­kä vas­ta seu­raa­va­na päi­vä­nä. Sit­ten­kin syö­dään vain, kos­ka muis­te­taan edel­leen täy­sin hy­vän­tuu­li­se­na ja jak­sa­vai­se­na, et­tä oho, on­pas edel­li­ses­tä ruo­kai­lus­ta jo ai­kaa.