Haitinkankaan tuuli- ja aurinkovoimasuunnitelman lähellä sijaitsevat keidassuot. Niistä vuonna 1956 suojeltu Häädetkeidas on yksi Suomen 19:stä luonnonpuistosta. Muutkin ovat suojeltuja, mutta eivät yhtä tiukasti kuin Häädetkeidas.
Heikki Pettinen
Tuulivoimayhtiö Elements Suomi Oy, joka on Ranskassa vuonna 2015 perustetun Elements S.A.S. yhtiön suomalainen tytäryhtiö, on suunnitellut Haitinkankaan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen. Jos Karvian ja Parkanon kuntapäättäjät hyväksyvät tuulivoimayhtiön valmisteleman osayleiskaavan, Haitinkankaan hankealueelle Karviaan voidaan rakentaa 10–14 enintään 350 metriä korkeaa tuulivoimalaa ja noin 354 hehtaarin suuruisen aurinkovoimalan sekä Parkanon puolelle kaksi tuulivoimalaa.
Tuulivoimaloiden rakentamista Haitinkankaan alueelle ei pidä hyväksyä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä on useita vain eteläisessä Länsi-Suomessa esiintyviä tuhatvuotisia keidassoita, jotka kuuluvat Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Lisäksi lähivaikutusalueella on jo vuonna 1956 luonnonsuojelulailla suojeltu luonnonpuisto Häädetkeidas. Suomessa on vain 19 tiukasti luonnonsuojelulailla suojeltua luonnonpuistoa.
Häädetkeidas on selväpiirteisenä konsentrisena kermikeitaana tullut valituksi yhdeksi niistä. Häädetkeidas rauhoitettiin jo vuonna 1956, mikä kertoo sen ainutlaatuisuudesta.
Tuulivoimaloiden rakentamista luonnonpuiston ja useiden Natura 2000 -suojelualueiden lähivaikutusalueelle ei voi pitää valtion alueidenkäyttötavoitteiden mukaisena maankäyttönä. Hanke ei huolehdi valtakunnallisesti arvokkaiden luonnonperinnön arvojen turvaamista eikä edistä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä, jotka on määritelty alueidenkäyttötavoitteiksi.
Haitinkankaan ja muiden lähialueen teollisen kokoluokan hankkeiden tuulivoimalat tulisivat ympäröimään Häädetkeidasta ja sen luonnonarvoympäristöä useasta eri suunnasta.
Häädetkeidas edustaa erityistä suomalaista kilpikeitaiden suotyyppiä. Tätä suotyyppiä löytyy vain eteläisestä Länsi-Suomesta. Erityislaatuisuutensa ja edustavuutensa vuoksi Häädetkeidas on tiukasti suojeltu, ja sinne pääsy on luvanvaraista ja vain tutkimustarkoituksiin. Häädetkeidasta käytetään valikoidusti myös yliopistotasoisen koulutuksen opetuskohteena, ja se on kiinnostanut myös ulkomaisia tutkijoita.
Häädetkeidas kuuluu Unesco Global Geopark -kohteisiin. Se on siis kansainvälisesti merkittävä, maapallon kehitystarinaa kuvaava geologinen kohde. Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin kehitystarina, jolla geopark-status saatiin, on Vuoristosta suomaaksi. Jääkauden jälkeen noin 9 000 vuoden aikana kehittyneellä Häädetkeitaalla ja siitä kirjoitetuilla lukuisilla tieteellisillä artikkeleilla oli vaikuttava rooli Geopark-statuksen saamisessa.
Suurelle yleisölle Häädetkeitaan luonnonpuisto on jäänyt vieraaksi tiukan suojelustatuksensa vuoksi. Samankaltaisia, joskin kooltaan ja ominaisuuksiltaan hieman vaatimattomampia keidassoita löytyy myös läheisiltä Natura 2000 -suojeluverkoston suoyhdistymätyypeiltä: Puurokeitaalta, Hannankeitaalta, Pitkänniemenkeitaalta, Kaurakeitaalta ja Horjunkeitaalta. Yhdessä ne muodostavat huomattavan keidassoiden keskittymän. Häädetkeidasta lukuun ottamatta ne ovat vapaasti vierailtavissa.
Keidassoiden hyödyntäminen luontomatkailukohteina on jäänyt valitettavan vähäiseksi osittain asiantuntevien oppaiden vähyydestä johtuen. Potentiaalia keidassoilla kyllä olisi niiden ainutlaatuisen luonnon vuoksi. Ne näyttävät kiehtovilta Maanmittauslaitoksen Karttapaikan ilmakuvistakin katsottuina.
Suomalainen audiovisuaalisen alan tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productions Oy on erikoistunut pitkien dokumenttielokuvien tuottamiseen ja on jo tuottanut mm elokuvat Metsän tarina ja Tunturien tarina. Tämä tuotantoyhtiö etsii parhaillaan yhdessä LH Geoparkin kanssa sopivia suoalueita kuvauskohteiksi uutta Suon tarina -elokuvaa varten.
Yli 300-metristen tuulivoimaloiden rakentaminen Haitinkeitaalle pilaisi lähialueen soiden mahdollisuudet tulla valituiksi kuvauskohteiksi ja "tyrmäisi" luontomatkailun suunnittelun lähistön keidassoille. Voimaloiden rakentaminen toisi huomattavan mainehaitan Karvian ja Parkanon kunnille, jos ne eivät ymmärrä ainutlaatuisen suoluontonsa ja valtakunnallisen, kansainvälistäkin mielenkiintoa herättävän luonnonpuistonsa arvoa.
Geopark-alueen kunnat pyrkivät markkinoimaan ja kehittämään matkailuaan luontoarvojen pohjalta. Väärään paikkaan suunnitellut tuulivoima-alueet ovat ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
Lisäksi haluan muistuttaa, että hankealue suunniteltuine tuulivoimaloineen sijaitsee uhanalaisluokitukseltaan vaarantuneen, rauhoitetun, lintudirektiivin liitteen l lajin ydinreviirillä.
Edellä esitetyn perusteella katson, että hankkeen jatkovalmisteluista tulee luopua, eikä valmistuvaa Haitinkankaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pidä hyväksyä.
Hannu Raitio
Ylijohtaja emeritus
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.