Otin ensimmäistä luokkaa käyvän poikani kanssa äkkilähdön Turku-Tukholma-risteilylle hiihtolomaviikon alkajaisiksi. Kelien puolesta olisi aivan hyvin voinut ajatella syysloman lähestyvän. Myrsky onneksi laantui sopivasti ennen lähtöä. Lomasesonkien risteilyt ovat siitä mukavia, että tuolloin matkassa on yleensä paljon lapsiperheitä ja hieman vähemmän remuporukoita. Myös lapsille suunnattua ohjelmaa on yllin kyllin.
Koska itselläni oli tehtävänä lähinnä läsnä- ja mukanaolo, jäi aikaa havainnoida ympäristöä ja muita ihmisiä. Talven ajan olen työn puolesta tankannut Keihäsmatkat-televisiosarjaa, jota oli tarjolla nyt livenä reilun vuorokauden ajan.
Menomatkalla nuori mies yllätti kaveriporukkansa kertomalla liittyneensä kirkkoon. Keskustelunavaus herätti kolmikon takana olleen senioriporukan. Ilmeet olivat melkoisia, kun nuori selitti liittyvänsä kirkkoon vain muutamaksi viikoksi. Näin hän väitti saavansa kummitodistuksen seurakunnalta ja täyttävänsä vanhempien esittämän toiveen, mutta ei joudu verolle pannuksi.
Perhematkat vievät tunnetusti vanhempien hermot koetukselle. Tämä tuli todennetuksi heti terminaalissa, sillä leikkipaikalla oli kuultavissa ensimmäiset kiukkuiset tuhahdukset.
Jonottaminen on yksi risteilyjen juttu. Varsinainen näytös nähtiin rynnittäessä laivaan, kun pari senioria kahlasi vastavirtaan varmistamaan, että meneväthän he oikeasta ovesta laivaan sisään. Kohta havaittavissa oli jo seuraava jono. Illan buffet-kattaus odotti ja kiireisimmät eittämättä olettivat, että ruoka saattaa loppua kesken. Tätä oletusta todisti myös ensimmäisen lautasellisen muonamäärän suuruus.
Illan huipensi tähtiartisti Benjamin, jonka nimen olin kyllä kuullut, mutta jonka musiikillisesta merkityksestä en ole vakuuttunut vieläkään. Tässä vaiheessa nähtiin ensimmäiset "seiväsmatkalaiset". Onneksi sen verran häveliäinä, etteivät rientäneet vielä lavalle lasten keskelle, vaan tyytyivät baarin takaosassa joraamaan.
Aamupala alkoi oikein rauhallisesti, sillä lähipöytiä oli valloitettu ainoastaan kaksin kappalein. Rauhallisuus loppui siihen paikkaan, kun kauimmaisessa pöydässä alkoi hyttikomennuksella uhittelu. Sama tauti levisi lopulta siihen toiseenkin pöytään.
Perhetunnelmien kiristyminen oli havaittavissa myös lasten leikkihuoneessa. Aamun käynnillä erään perheen isä käskytti puolisoaan suorasanaisesti päiväohjelman suunnittelusta. Iltapäivällä asetelmat olivat muuttuneet: nyt isä kuunteli ja äiti komensi.
Ennen satamaa näimme myös hänet, joka oli ottanut muutaman liikaa. Ja myös hänet, jolta heppoiset tieskuinkamonetta kertaa käytössä olleet kaljakärryt pettivät alta. Vain yksi kori liikaa?
Turussa junaan hyppäsi jo kunnon pohjat ottaneet isä ja poika. Olivat tuoneet pojan auton Turkuun ja nyt alkoi rattoisa paluumatka Rovaniemelle. Istutte junaan, otatte pienet ja kohta olette jo perillä...
Jukka Huikko
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.