Parkanolainen Petri Tyrkkö on vannoutunut ja pitkäaikainen Saab-harrastaja, jolta kysellään vinkkejä ja osia ympäri maata. Erityisesti vanhat Saabit, niiden laittaminen ja niillä ajaminen ovat miehen mieleen. Tyrkön Saab-kokoelmista löytyykin muutama todella harvinainen helmi.
Lue jutun verkkotaitettu versio alla olevan kuvalinkin takaa. Lisäksi alempana katkelma Uudenkaupungin autotehtaasta Ylen Elävästä Arkistosta. Normaali tekstimuotoinen verkkojuttu löytyy jatkeena alimpana.
Saab Ylen Elävässä arkistossa
V8-Magazine ja pienen pojan unelma
Amerikan-autot olivat takavuosikymmeninä lukuisien pojannassikoiden haaveena. Tehokkaana haaveiden ylläpitäjänä toimi puolestaan V8-Magazine-niminen aikakauslehti ja sen lukeminen. Parkanolainen pitkänlinjan autoharrastaja Petri Tyrkkö oli yksi heistä.
– Kävi ilmi, että "Ysikutonen" Saab näyttää samalta kuin 49-mallin Custom Mercury, naurahtaa Tyrkkö ja pitää pienen tauon puheessaan.
– Kun katsoo kaukaa.
Kun 18 vuotta tuli aikanaan mittariin, niin Tyrkön ensimmäiseksi autoksi valikoitui nimenomaan Saab 96, vuosimallia 1975.
– Sitten piti hankkia toinen varaosiksi. Ja siitä se sitten lähti, sanailee nimenomaan Saab-harrastajana tunnettu Tyrkkö.
Eikä mikä hyvänsä harrastaja, vaan tänä päivänä Petri Tyrkkö on kiistatta maankuulu ja edelleen myös aktiivinen Saab-harrastaja. Se on kova saavutus, sillä harrastajia yhteensitovassa Suomen Saab-klubissa on noin 4 000 jäsentä ja koko Saab-perheyhteisössä noin 10 000 henkeä. Häneltä kysellään neuvoja, vinkkejä sekä Saabin osia. Vanhoja Saabeja mies laittaa kuntoon yhteistyössä muiden harrastajien ja perheen kanssa.
– Tuttuja on kertynyt ympäri Suomea. Vastaaminen tuppaa välillä venymään, kun ei aina meinaa vuorokauden tunnit riittää, sanoo Tyrkkö.
Miksi juuri Saab?
Pelkkä yhden mallin yhdennäköisyys sen aikaisiin amerikanrautoihin tuskin selittää Petri Tyrkön kiintymistä Saabiin. Entä mikä selittää Saab-harrastajien kovin suuren määrän koko valtakunnassa?
Tyrkkö arvioi, että yksi selittävä tekijä Saab-harrastuksen suosioon on sen Suomeen liittyvä historia. Tämä siitä huolimatta, että kyse on perinteikkäästä ruotsalaismerkistä, jota ei siis enää valmisteta. Suomessa Uudenkaupungin autotehtaalla valmistettiin vuosina 1969–2003 liki 740 000 Saabia. Tehtaan alihankintaverkosto oli aikanaan laaja, joten sitäkin kautta lonkerot ulottuvat kautta maan moneen pieneenkin pitäjään. Saabin rallihistoria on sekin oma merkittävä lukunsa.
– Ja onhan moni esimerkiksi istunut aikanaan Saabin takapenkillä sakotettavana, muistuttaa Tyrkkö viitaten Saabin käyttöön aikanaan poliisiautona.
Itse Saabeista ja niiden tekniikasta Tyrkkö nostaa esiin puolestaan kaksi tekijää.
– Etenkin vanhemmat Saabit on tehty korjattavaksi, eikä niistä löydy mitään hullun eksoottista. Joskus aikanaan varaosia sai teetetyksi harjoitustyönä jopa ammattikoulujen metallipuolella. Saab 900:ssa oli puolestaan ensimmäisiä tietokoneita moottorissa. Nekin ovat saattaneet olla vuosia käyttämättä ja toimivat kuin ei mitään, mainitsee Tyrkkö.
– Ja Saabithan on tehty pohjoisiin oloihin, nimenomaan talviautoksi. Vanhempien Saabien aikaan oli vielä meilläkin oikeita talvia, nyt vain pitkittyneitä marraskuita. Tekniikaltaan ja kehitykseltään Saab on tietyssä mielessä edustanut aina aikakautensa huippua, hän jatkaa.
Kiinnostavimpina Petri Tyrkkö pitää nimenomaan Uudenkaupungin tuottamia jatkettuja malleja sekä avomalleja. Osassa näistä valmistusmäärät jäivät hyvinkin pieneksi, vain muutamiin kappaleisiin.
– Uudet Saabit eivät ole niinkään säväyttäneet. Ajossa sellaisia on meilläkin. Mutta aina mieluiten ajan vanhemmalla Saabilla, Tyrkkö sanoo.
Tietoverkko yhdisti jo 1990-luvulla
Petri Tyrkkö on ollut aktiivinen paitsi Saab-kerhossa myös monipuolisesti muissa autoharrastajien luottamustehtävissä ja tempauksissa. Hän lukeutuu muun muassa Parkanon Seudun Mobilistit ry:n perustajajäseniin. Parhaillaan Tyrkkö toimii Suomen automuseoiden neuvottelukunnan puheenjohtajana. Hän on ollut pääpuuhamiehenä Saab-harrastajien maailmanlaajuisissa, vuonna 2001 Ellinvuoressa ja 2011 Nokialla järjestetyissä tapaamisissa. Ensi vuonna vastaava tapahtuma on Jämsän Himoksella.
Tänä päivänä tietoverkko yhdistää erilaisia harrastajia kaukaakin. Monelle tuttuja lienevät sosiaalisen median harrasteryhmät. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Saab-harrastajat perustivat verkon keskusteluryhmät jo 1990-luvulla. Samoin verkkosivusto syntyi heti www:n alkumetreillä. Tyrkkö oli aktiivinen toimija aikanaan näissäkin.
– Keskustelutoiminnasta muodostui nopeasti vahva ja suosittu toiminnan muoto. Tänä päivänä viihdyn enemmän tallilla, jonne en tietokonetta ja puhelinta ota mukaan, paljastaa Tyrkkö.
– Internetissä ihmiset ovat niin höveliä, että jakavat tietoa mielellään. Neuvoja saa siis helposti ja nopeasti. Samoin esimerkiksi varaosat löytyvät nopeasti, hän jatkaa.
Verkon keskustelukulttuurissa on tapahtunut vuosikymmenten saatossa myös muutoksia.
– Jokainen tietää varmasti, että some-raivon saa tänä päivänä helposti aikaiseksi, jopa pitsinnypläyksestä. Autoharrastuspiirien keskusteluissa esimerkiksi auton taustatiedot kannattaa muistaa laittaa oikein, etenkin jos vinkkejä kyselee, keventää Tyrkkö.
Kokoontumiset oleellinen osa harrastusta
Autojen entisöinti ja korjaaminen vaativat siis kädentaitoja. Aivan oleellinen osa autoharrastusta ovat harrastajien kokoontumiset sekä erilaiset näyttelyt. Tapana on, että niihin kuljetaan omilla harrasteautoilla.
– Harrastesuuntia on vaikka kuinka paljon. Merkkikerhot ovat kantava voima, tietää Petri Tyrkkö.
– Erilaisten tyylisuuntien sapelinkalistelu alkaa olla mennyttä aikaa. Yhdistävä tekijä on, että kaikki ovat taistelijoita vanhaa ruostetta vastaan, summaa Tyrkkö.
Jukka Huikko
Petri Tyrkön vinkit autoharrastuksen alkuun
Jos haluaa fiilistellä, kannattaa hankkia niin sanotusti valmis auto, jolla pääsee liikkumaan ja kulkemaan tapahtumiin. Tapahtumissa kulkeminen on ehkä jopa ykkösjuttu tänä päivänä.
Valmiita museorekisteröityjä tai muuten ajokuntoisia autoja on tarjolla paljon ja kukkarolle sopivakin löytyy helposti. Laittamista niissäkin riittää.
Enemmän laittamista vaativia autoja kannattaa hankkia sitten ensimmäisen jatkeeksi. Nyrkkisääntö on, että aina löytyy halvempi ja parempi tilalle, joten harrastukseen jää helposti koukkuun...
Ympärivuotinen ja pitkäaikainen tallipaikka on tarpeen säilytyksen ja remontoinnin kannalta.
Auto tykkää siitä, että sillä ajetaan. Seisominen ei ole hyväksi. Esimerkiksi nykyajan bensiini on sellaista, että se ei säily kovinkaan pitkään.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.