Emil Enlund ja Milou-koira.
Niina Kivioja
Kirjoittaja on kunnallishallinnon parissa työskentelevä yrittäjä, kouluttaja ja konsultti.
Korona vaikutti laskevasti Parkanon seurakunnan toimintakuluihin, kun monet paikan päällä tapahtuneet toiminnot peruttiin ja tapahtumat siirtyivät nettiin. Kuvassa jumalanpalveluksen sriimausta seurakunnan Youtube-kanavalle keväällä 2020.
Maarit Lehto
Parkanon seurakunnan kirkonkirjat pidetään ensi vuoden alusta lähtien keskitetyssä Tampereen aluekeskusrekisterissä.
Minna Lautamäki
Parkanosta pääsee joka yö kello 00.12 pohjoiseen, jopa Kemijärvelle saakka. Tällä kertaa matka vei "vain" Rovaniemelle saakka.
Arto Papunen
Satakunnan Elämysrautatiellä on käytössään 54 kilometriä resiinareitistöä.
Arto Papunen
Kirjoittaja on Ylä-Satakunnassa toimittajavaihdossa oleva määräaikainen toimittaja, joka nauttii uusiin pitäjiin ja uusiin ihmisiin tutustumisesta.
Juhana Saarela kertoo, että suurtapahtuman taustalla on Parkanon Seudun Mobilistien lisäksi Suomen ajonneuvohistoriallinen keskusliitto SAHK. Fenno Retkeilyajon maskottiauto on Timo Tuomiston vuosimallin 1986 Ford Escort. Museorekisteröidyn ajoneuvon vähimmäisikä on 30 vuotta.
Vuosi sitten Karvian ja Kihniön kuntakumppanuuspyöräily veti yhteensä 68 ihmistä, tänä vuonna 44. Kuvassa Ilkka Suutari, Sanna Koivula, Tarja Erkkilä ja Erkki Erkkilä.
Topografi Pentti Kallio teki elämäntyönsä Suomen peruskartoituksen parissa. Parkanoon hänellä on pitkä ja läheinen side, joka nykyisin jatkuu Vahojärven kylällä mökkeillessä.
Janne Airaksinen
Kesän ensimmäiset ruohikkopalovaroitukset on julistettu. Kuva on viime toukokuulta Kihniöstä.
Jukka Huikko
Viikon lista on toimituksen keräämä ajankohtainen lista.
Vihoviimeiset uutiset on Ylä-Satakunnan huumoripalsta. Tekstitetty huumorintajuisille.
Pääkirjoitukset ovat lehden kannanottoja ajankohtaisiin asioihin.
Poliisin ja lehdistön välillä on käyty otattelua jo tovi paitsi Pirkanmaalla myös valtakunnallisesti. Ei kaikkialla, mutta monessa paikkaa poliisi on muuttanut tiedotuslinjaansa radikaalisti. Arkisista rikoksista tai rikosepäilyistä poliisi tiedottaa enää hyvin suurpiirteisellä tavalla. Paikallislehdissä poliisiuutiset ovat olleet luettuja ja ne ovat osoittaneet, että lainkoura ulottuu myös tänne maalle.
Pääkirjoitukset ovat lehden kannanottoja ajankohtaisiin asioihin.
Talousahdinkoon ajautunut 1 620 asukkaan Honkajoki palaa vuoden 2021 alusta osaksi Kankaanpäätä. Siis osaksi sitä pitäjää, josta Honkajoki itsenäistyi 1867. Tämä historiallinen yhteys toivottavasti lieventää edessä olevaa väistämätöntä talouden ja palveluiden sopeuttamisen prosessia.
Nyt kannattaa kirjata ylös kaikki pyöräilykerrat, sillä haastepyöräilyn uudistetut säännöt huomioi kaikki poljetut kilometrit.
Honkajoki ja Kankaanpää liittyvät yhteen vuoden 2021 alussa. Molempien valtuustot hyväksyivät kuntaliitoksen viime perjantain kokouksissaan.
Petäjä-opiston lähiopetus keskeytettiin 17. maaliskuuta koronaepidemian rajoittamiseksi. Suurin osa kursseista keskeytyi ja loppukevään ja kesän kurssit peruuntuivat kokonaan. Vain osaa kursseista oli mahdollista jatkaa etäopetuksena. Sasky-koulutuskuntayhtymän johtoryhmä päätti tiistaina hyvittää Petäjä-opiston osallistujille kevätkauden 2020 kurssimaksuja kansalaisopiston kursseista 40 prosenttia ja taiteen perusopetuksesta 50 prosenttia. Alle 15 euron palautuksia ei kuitenkaan makseta. Palautus lasketaan henkilön kurssimaksujen yhteissummasta.
Vesistö on tullut rakkaaksi ja tutuksi vuosikymmenten saatossa. Marja-Liisa Herrala oli ensin mökkiläinen, mutta asuu nykyään vakituisesti Aureessa. Jouko Halmela on syntyjään aurelainen ja viettää nyt vapaa-aikansa Aurejärven rannalla. Riitta Koivunen asuu osan vuodesta lapsuudesta tutun järven rannalla.
Ylä-Satakunta haastoi keväällä Parkanon, Karvian ja Kihniön kyläaktiivit kertomaan kesälehdessä kyliensä kuulumisia. Kepeään markkinointihaasteeseen vastasi kuusi kylää.
Jos Anssi Shemeikka saisi haastatella ketä tahansa urheilijaa, valitsisi hän 28 olympiamitalia kauhoneen uimari Michael Phelpsin ja jääkiekkoilija Sidney Crosbyn, jolla on Shemeikan sanoin häiriintynyt jano voittaa.
Laura Jokisalo
Kun Suomen jalkapallomaajoukkue kukisti Liechtensteinin 3–0 ja varmisti historiallisen lopputurnauspaikkansa viime marraskuussa, ei Anssi Shemeikka rynnistänyt Töölön stadionin nurmelle loppuvihellyksen viistettyä ilmaa. Paikalla hän toki oli, kuten kaikissa EM-karsintojen kotipeleissä.
Luokanopettaja Pirjo-Riitta Lehtinen kertoo, että hänen ekaluokkalaistensa paluu kouluun sujui hyvin, mutta sujuvaa oli ollut myös etäopetus Wilman ja WhatsAppin välityksellä. Välitunnilla pelattiin maanantaina jalkapalloa oman luokan kesken.
Kuten muuallakin, myös Kihniön yhtenäiskoulussa lähiopetukseen palattiin poikkeusoloissa. Edelleen voimassa on kehotus välttää lähikontakteja, ja tämän mukaisesti on toiminta nyt järjestetty.
Saara Alftan ja Anja Anttila huolehtivat välituntivalvojina siitä, oppilaat pysyvät omalle ikäryhmälleen määrätyllä alueella.
Karvian yhtenäiskoulun matemaattisten aineiden opettaja Saara Alftan ja koulunkäynninohjaaja Anja Anttila varmistavat välituntivalvojina, että yläkoulun ryhmät pysyvät toisistaan erillään.
Timo Haverin radiomuseosta löytyy yli 500 laitteen kokoelma. Etualan sokeritoppamallit ovat Philipsin tuotantoa vuosilta 1931 - 32.
Radiot ja kaikenlaiset sähkövempaimet ovat kiinnostaneet Timo Haveria pienestä pitäen. Vuosia jatkuneen keräilyinnostuksen jälkeen hän on avannut kotitilallaan radiomuseon.
Valkonaamainen tundrahanhi on kotoisen metsähanhen lähisukulainen.
Aino Uski
Länsi-Suomessakin vierailee vuosi vuodelta enemmän tundrahanhia keväisillä ja syksyisillä muuttomatkoillaan, mutta määrät jäävät paljon pienemmiksi kuin idempänä.
Raamatun lehdiltä löytää uudelleen ja uudelleen aarteita, joiden äärellä pysähtyy pohtimaan Jumalan todellisuutta. Yksi tällainen puhutteleva kohta on tallennettu ensimmäisen Kuningasten kirjan lukuun 19. Siinä kuvataan, kuinka profeetta Elia kokee Jumalan läsnäolon Horebin vuorella.
Kihniön kunnanvaltuustolla oli kokous viime viikon perjantaina. Lääninjako- ja muuttumiskysymyksessä valtuusto teki ratkaisevan kannanoton. Viime syksynä Hämeenkyrössä pidetyn neuvottelukokouksen kannanoton mukaisesti päätti Kihniön kunta yhtyä kuntien yhteisanomukseen, jossa esitetään muutaman kunnan siirtoa Turun ja Porin läänistä Hämeenlääniin. Toimenpiteen perimmäisenä tarkoituksena on edistää täten Tampereen läänin tai sitten Pirkanmaan-Satakunnan yhteisen läänin perustamista. Samasta asiasta ovat samantapaisen kannanoton esittäneet jo ainakin Suodenniemen, Hämeenkyrön ja Viljakkalan kunnat.
Näin kihniöläissyntyneiset ovat sijoittuneet Suomen muihin kuntiin. Lähde: väestötietojärjestelmä.
Kihniön väkiluku oli tuoreimman tilastokatsauksen mukaan maaliskuun lopussa 1 861 henkeä. Luku on kuitenkin vain yksi tulkinta kihniöläisten määrästä eikä välttämättä edes kovin osuva. Väestörekisterikeskuksen mukaan Kihniössä syntyneitä on nimittäin ympäri maailmaa lähes 4 000. Tarkka luku oli kuukausi sitten 3 948.
MLL:n Parkanon yhdistyksen puheenjohtaja Hanna Toivo kertoo, että kotoilukasseja haettiin äitienpäiväviikonloppuna jopa 80 kappaletta. Kasseja riittää kuitenkin edelleen, ja jakoa jatketaan toukokuun loppuun saakka.
Nyt perheen kanssa leipomaan, kun aineksetkin saa lahjaksi. MLL Parkanon yhdistys jakaa parkanolaisille perheille kotoilukassia, joka sisältää leivontatarvikkeita, kuten kananmunia, jauhoja, hiivaa, sokeria ja hilloa sekä muuta kuivatavaraa.
Mikko Kauppila teki jälleen havuristin Kaatuneitten muistopäiväksi Parkanon sotaorpojen puolesta.
Parkanolainen Mikko Kauppila teki jälleen havuristin Kaatuneitten muistopäivänä muistomerkille laskettavaksi. Kauppila laskee havuristin vuosittain Parkanon sotaorpojen puolesta.
Vuoden 2020 Ylä-Satakunnan kesälehdessä lehden toimittajat muistelevat menneitä kesiä Otin riskin -teemalla. Novellien aiheet vaihtelevat uintireissuista yöllisiin seikkailuihin nakkikioskilla.
Viime päivien kiivas keskustelu on käynyt yrittäjien – etenkin ravintolayrittäjien – auttamisesta kriisin pahimman suvannon ylitse. Selväähän on, että monellekaan ei annettu mahdollisuutta harjoittaa liiketoimintaansa, ja yhtä vähän aikaa valmistautua uuteen tilanteeseen. Tästä syystä myös yhteiskunnan tulee ojentaa kätensä.
Parkanolaissisarukset Kirsi ja Suvi Rantala vaalivat suvun sahtiperinteitä. Sahtia tehdään äidin kotitilalla Metsolassa Itä-Aureessa useamman kerran vuodessa.
Jukka Huikko
Metsolan entisen pienviljelijätilan pihalla käy keväinen kuhina. Elli ja Asko Rantala valmistelevat nykyisin vapaa-ajankäytössä olevan tilan puutarhaa ja nurkkia tulevaan kesäkauteen. Tyttäret Kirsi ja Suvi Rantala puolestaan touhuavat pienen pihasaunan ympäristössä.
Sahtiperinne elää ja voi hyvin neljän eri maakunnan alueella. Näitä ovat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Pohjois-Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa. Lisäksi Päijät-Hämeen pohjoispuolella on useita tunnettuja sahtipitäjiä eräänlaisena vyönä Kuhmoisista aina Etelä-Savoon saakka. Toki sahdintekijöitä löytyy myös muualta Suomesta.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.