Par­ka­non tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan tuo­rein pöy­tä­kir­ja ja sen vi­ran­hal­ti­joi­den kuu­le­mis­ta kos­ke­vat py­kä­lä on he­rät­tä­nyt jon­kin ver­ran ih­me­tys­tä ja tul­kin­to­ja niin kun­ta­lais­ten kuin po­lii­tik­ko­jen kes­kuu­des­sa.

Kun­ta­lii­ton ve­ro­tu­lo­en­nus­teen mu­kaan Kih­ni­öl­le oli­si ker­ty­mäs­sä noin 428 000 ve­ro­eu­roa enem­män kuin täl­le vuo­del­le oli bud­je­toi­tu. Kun­nan ve­ro­tu­lok­si muo­dos­tui­si­kin 6 496 000 eu­roa eli noin 636 000 eu­roa enem­män kuin vuon­na 2020.

Par­ka­non Ur­hei­li­joi­den Riki Hon­ka­nen jär­jes­ti jäl­leen ylei­sur­hei­lu­kau­den päät­teek­si en­nä­tys­ten­rik­ko­jai­set. Lau­an­tai­na 25. syys­kuu­ta pi­de­tyis­sä Tam­pe­reen avoi­mis­sa mes­ta­ruus­hei­tois­sa Hon­ka­nen voit­ti P13-sar­jan en­nä­tyk­sel­lään 47,55 met­riä.

Ke­hi­tys­joh­ta­ja Erk­ki Hir­si­mä­el­lä oli kau­pun­gin­val­tuus­tol­le ilois­ta ker­rot­ta­vaa, sil­lä en­nus­te lu­paa Par­ka­nol­le ve­ro­tu­lo­ja puo­li mil­joo­naa eu­roa enem­män kuin ta­lou­sar­vi­os­sa on en­na­koi­tu.

Kris­til­lis­de­mok­raat­tien Par­ka­non Puo­les­ta -val­tuus­to­ryh­mä esit­tää val­tuus­to­a­loit­tees­saan, et­tä Par­ka­non kau­pun­ki luo­puu al­ko­ho­li­tar­joi­lus­ta jär­jes­tä­mis­sään ti­lai­suuk­sis­sa.

Jark­ko Rön­n­holm, 45, on aloit­ta­nut Va­ta­jan­kos­ken uu­te­na myyn­ti­pääl­lik­kö­nä lo­ka­kuun alus­ta. Rön­n­hol­min vas­tuul­la ovat ra­ken­nus­ten ener­gi­a­te­hok­kuut­ta edis­tä­vät pal­ve­lut, joi­den pa­ris­ta Va­ta­jan­kos­ki ha­kee niin kas­vua kuin uut­ta lii­ke­toi­min­taa.

Mitä ajat­te­let Jee­suk­ses­ta? Har­va­pa meis­tä on täl­lai­sen ky­sy­myk­sen eteen jou­tu­nut tai jo­ta­kin sa­man­ta­pais­ta tu­tul­ta ky­sy­nyt. En­kä tar­koi­ta sel­lai­sia ti­lan­tei­ta, jois­sa eh­kä täy­si tun­te­ma­ton an­taa si­nul­le jon­kin pa­pe­ri­la­pun ja sa­noo: Jee­sus ra­kas­taa si­nua.

Yh­tei­nen Au­re­jär­vem­me ry on teet­tä­nyt uu­den tut­ki­muk­sen jär­ven re­he­vyys­his­to­ri­as­ta ja ny­ky­ti­las­ta. Tut­ki­muk­sen to­teut­ti yh­dis­tyk­sen ti­laa­ma­na KVVY Tut­ki­mus Oy.

Maal­li­kon sil­min Kih­ni­ön san­ka­ri­hau­taus­maan 101 hau­ta­muis­to­merk­kiä näyt­tä­vät uu­sil­ta. Syy­nä on se, et­tä ki­vet on nyt en­ti­söi­ty täy­del­li­ses­ti.

Muu­an lah­te­lais­toi­mit­ta­ja päät­ti la­man al­la leik­kiä il­ta­myö­hään ää­ni­tys­s­tu­di­ol­la, ja tie­tä­mät­tään loi ko­ti­mai­sen pop-klas­si­kon tup­la­tun al­ter egon höys­teek­si. Saa­tu­a­ni tuo­tet­ta­vak­si ko­ti­mai­sen kos­me­tiik­ka-asi­ak­kaan kam­pan­ja­ku­vauk­set Ete­lä-Rans­kaan, ajat­te­lin ir­rot­tau­tua pan­de­mia-ajas­ta ja suun­ni­tel­la au­to­mat­kan pait­si Ri­vie­ral­le, tie­tys­ti myös tois­ta reit­tiä ta­kai­sin ylös.

Par­ka­non jää­hal­lis­sa al­kaa en­si tors­tai­na 7. lo­ka­kuu­ta ai­kuis­ten kiek­ko­kou­lu. Jääl­le ovat ter­ve­tul­lei­ta kaik­ki la­jis­ta kiin­nos­tu­neet ai­kui­set.

Par­ka­no­lai­nen lii­ken­nöit­si­jä ja kun­nal­lis­neu­vos Ari Lam­min­mä­ki (kesk.) on ni­mi­tet­ty Sas­kyn hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si vuo­sil­le 2021–2025. Uu­si hal­li­tus ko­koon­tuu en­sim­mäis­tä ker­taa 14. lo­ka­kuu­ta.

Par­ka­non Kie­kon mies­ten edus­tus­jouk­kue ava­si jää­kiek­ko­kau­den ko­me­al­la ko­ti­voi­tol­la. Kan­kaan­pään Jää­kar­hut kaa­tui III-di­vi­si­oo­nan pai­kal­lis­der­bys­sä maa­lein 4–2 (0–2, 1–0, 3–0).

Pe­rus­suo­ma­lais­ten pu­heen­joh­ta­jak­si elo­kuun puo­li­vä­lis­sä va­lit­tu Riik­ka Pur­ra pii­pah­ti lau­an­tai­na Par­ka­nos­sa ja Kih­ni­ös­sä ta­paa­mas­sa puo­lu­een kan­nat­ta­jia. Par­ka­nos­sa mu­ka­na oli myös va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Se­bas­ti­an Tynk­ky­nen.

Par­ka­non Pon­te­van mie­het ovat aloit­ta­neet sa­li­ban­dy­kau­den voi­tol­la ja tap­pi­ol­la ko­ti­luo­las­sa Kaar­nas­sa. SBT PaPo pe­laa mies­ten 2-di­vi­si­oo­naa Sisä-Suo­men loh­kos­sa.

Sar­ve­lan kou­lu, Van­ha­pank­ki, ter­veys­ta­lo ja Skaa­lan Miik­ku­nan-te­ol­li­suus­hal­li ovat vii­me vuo­si­na siir­ty­neet Jaa­na ja Alain Saint­ron­din omis­tuk­seen. Osan kiin­teis­töis­tä pa­ris­kun­ta on os­ta­nut pur­ku­kun­toi­si­na.

Sul­ku­e­jär­vel­lä oli vii­me maa­nan­tai­na ai­nut­laa­tui­nen ta­pah­tu­ma, kun jär­veä nuo­tat­tiin am­mat­ti­mai­ses­ti en­sim­mäis­tä ker­taa. Ja luul­ta­vas­ti vii­meis­tä ker­taa.

Omia van­hem­pia käy kiit­tä­mi­nen mo­nes­ta­kin asi­as­ta, mut­ta yk­si niis­tä on kym­me­no­sai­sen tie­to­sa­na­kir­jan han­kin­ta. Tark­kaa ajan­koh­taa en muis­ta, mut­ta 1990-lu­vun al­kua se oli. Lama ja pie­nen­ty­neet ikä­luo­kat oli­vat is­ke­neet au­to­kou­lu­y­rit­tä­jä­per­heen ta­lou­teen, mut­ta niin vain äi­ti sääs­ti ja kai­voi mar­kat han­kin­taan. Vaik­ka in­ter­net löi pian läpi ja pää­sin it­se­kin kiin­ni sen sa­loi­hin no­pe­as­ti, riit­ti tie­to­sa­na­kir­jal­le käyt­töä vie­lä 2000-lu­vun alus­sa. Tie­to­sa­na­kir­ja toi­mi per­hees­säm­me tär­ke­ä­nä tie­don­läh­tee­nä pai­kal­lis­leh­den ja maa­kun­ta­leh­den rin­nal­la.